Keittiön ikkunasta









Odotan kevättä ja lumen sulamista, että pääsen juomaan torppaan ensimmäiset emännän kahvit. Sytytän vanhan puuhellan ja keitän siinä pannukahvit. Katson ulos keittiön ikkunasta ja muistelen äitiäni Kivimäen edellistä emäntää. Äidilleni oli maailman rakkain paikka tämä vanha tila. Hän suojeli ja vaali vanhaa torppaa ja aittaa. Minä lupasin hänen kuolinvuoteella pitää hyvää huolta Kivimäestä ja parhaani teen, että siinä onnistuisin. Teen kevät siivouksen ja otan matot yläperältä ( vartailta). Levitän ne lattiaan ja silitän pöydälle pöytäliinan. Katselen torpan tummuneita hirsiä ja aistin kuinka menneitten polvien emäntien kädenjäljet näkyvät torpassa.
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Hei vanhat ja uudet tutut!

  Hei!  Kivimäen emäntä palaa maisemiin! Monta vuotta on aikaa siitä, kun tätä blogiani olen päivittänyt. Nyt on tarkoitukseni palata tänne ...